Kesäkuun teemakoulutukset!

Leikisti paksuna?

Ensimmäisten juoksujen jälkeen elämä normalisoitui, ruokahalu palasi, käskytkin rupesivat menemään taas perille, koirapuistoilut ja metsälenkit olivat taas mahdollisia, eikä rajojakaan tarvinnut koetella koko aikaa. Viime kuussa maailma mullistui kun elämäämme saapui odottamatta amstaffi-pentu, Esteri.

Iita otti Esterin avosylin vastaan, erittäin pentumaisesti ja leikkisästi, kuten ikäisensä kuuluukin. Leikkiä kesti muutama päivä, kunnes huomasin käytöksen muuttuvan. Iitan suhtautuminen pentua kohtaan muuttui holhoavammaksi ja äidillisemmäksi. Iita ryhtyi pesemään Esteriä, komentamaan tätä ottamalla niskasta kiinni, Esteri alkoi hakeutua Iitan viereen nukkumaan, Iita salli Esterin syödä luitaan ja pureskella itseään. Eikä aikaakaan kun Iitan nisät rupesivat turpoamaan, maitoa alkoi kertyä ja imettäminen alkoi. Jos Esteri oli hetkenkin poissa, Iita oli rauhaton ja etsi pentua taukoamatta. Aluksi hoivaaminen oli hellyyttävää, kunnes Iitan stressitaso nousi silminnähden. Stressiä lisäsi samalla muutto uuteen kotiin. Stressin lievittämiseksi lisäsin liikuntaa ja aktivitteeja ilman Esteriä. "Kotikonsteilla" apua ei kuitenkaan löytynyt. Parhaaseen mahdolliseen aikaan yhdistyksellämme oli järjestettynä luento koiran hyvinvoinnista, homeopatiasta ja kasvilääkinnästä, johon olin varannut myös Iitalle ajan liikkuvalle vastaanotolle. Iitalle määrättiin homeopaattisia aineita hormoonitoiminnan tasapainottamiseksi ja mieltä tasapainottavia suuren elämän muutoksen ja stressin lievittämiseksi. Tämä olikin meille suuri onni! Muutaman päivän kuluessa, Iitan nisät rupesivat tyhjenemään ja vetäytymään. Esterinkään poissaolo ei tuntunut vaivaavan lainkaan niin paljon. Merkkejä valeraskaudesta on edelleen, mutta tällä hetkellä arkemme on jo paljon helpompaa.

Valeraskaus on koiralle erittäin rasittavaa, sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä painaa koko koiratalouden arkea. Siksi suosittelenkin, että valeraskaudesta kärsivää koiraa pyritään hoitamaan kaikin mahdollisin tavoin!
 

Iita ja Esteri

Faktapaketti

 

Koiran valeraskaus on erittäin yleinen narttujen vaiva. Noin puolella nartuista esiintyy yhden- kahden kuukauden kuluttua kiimasta (juoksusta) valeraskauden oireita. Valeraskaudessa koiran elimistö ja myös mieli käyttäytyy kuin koira olisi oikeasti tiineenä.

Biologit ovatkin päätelleet, että valeraskauden tarkoituksena on ollut varmistaa, että pennuille on koiralaumassa riittänyt maitoa ja hoivaa muiltakin kuin pentujen omalta emältä.
Vaikkakaan valeraskauden perimmäistä syytä ei ole onnistuttu aukottomasti selvittämään, pidetään prolaktiinihormonin kasvanutta pitoisuutta tai elimistön herkistymistä prolaktiinihormonille progesteronipitoisuuden pienentyessä jälkikiiman loppupuoliskolla syynä valeraskausoireille.
Mikäli narttu ei ole kantava, on sen elimistö kuitenkin hormonaalisesti valmistautunut tiineyteen Hormonaalisista muutoksista johtuen koiran elimistö ja mieli käyttäytyy ikään kuin koira olisi tiineenä. Nartun valeraskaus alkaa noin 4- 9 viikkoa kiimasta.

 

Oireet 

Valeraskaus koiralla huomataan, kun koiran hoivakäyttäytyminen korostuu, koira kantelee pehmolelujaan ympäri asuntoa ja saattaa suojella ”pentujaan” tarmokkaastikin. Fyysisinä oireina huomataan nartun nisien turpoamista, maidon erittymistä, ruokahaluttomuutta ja painon nousua nesteen kerääntymisen myötä elimistöön.

Osalle koiran omistajista koiran valeraskaus on huvittavaa seurattavaa, mutta toisinaan perheenjäsenten hermoja koetellaan oireiden ollessa voimakkaita. Valeraskauden aikana narttu on yleensä hyvin rauhaton ja kulkee asunnossa ympäriinsä levottomana.
Omistajien epätietoisuutta lisää entisestään nartun selkeät tiineyden merkit. Nartun maitorauhaset turpoavat ja nisistä voi erittyä maitoa. Toisinaan koiran valeraskaus osoittautuu myöhemmin aidoksi raskaudeksi.

Jos koiran valeraskaus aiheuttaa huolestuttavia fyysisiä tai käyttäytymisen muutoksia, kannattaa koira viedä eläinlääkäriin.

Hoito

Koiran valeraskaus menee itsestään ohi noin yhdessä – kolmessa viikossa, joten hoito ei ole tarpeellista. Vanhanaikaisista ohjeista rajoittaa valeraskaan nartun juomista ja syömistä on syytä pidättäytyä, koska ankara paastoaminen ja veden rajoittaminen heikentävät koiran hyvinvointia juurikaan nopeuttamatta valeraskaudesta toipumista.

Ulkoilun lisääminen on sen sijaan hyvä konsti aktivoida narttu miettimään muitakin asioita. Narttua on syytä ohjata tekemään asioita, jotka etäännyttävät sitä ”äidin” roolista ja varottava vahvistamasta jo olemassa olevaa hoivakäyttäytymistä.

Koiran valeraskaus voidaan hoitaa myös lääkkein kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Yleisimmin käytössä oleva lääke on kaberkoliinivalmiste (Galastop), jota annostellaan koiralle 4- 6 päivän ajan. Lääkityksen sivuvaikutuksena saattaa esiintyä huonovointisuutta ensimmäisen annoksen yhteydessä.

Iita valvoo Esterin leikkejä

"Jos et usko koiraasi ja itseesi, voit jäädä kotiin" - Juha Kares -

"Ensivaikutelma annetaan vain kerran, joten mene kehään itsevarmana, tietäen, että juuri sinun koirasi on paras!" - Näin toteaa sympaattinen ja innostava ulkomuototuomari Juha Kares.

Takana on antoisa näyttelykoulutus Juha ja Sari Kareksen opissa. Päivä sisälsi kaksi luentoa; luennon koiranäyttelyistä ja mitä niissä arvostellaan sekä luennon koiran luonteen huomioimisesta, motivoinnista ja liikkeiden merkityksestä, omasta asenteesta ja pukeutumisesta. Ohjelmaan kuului myös käytännönharjoituksia, joissa käytiin läpi koiran asettelua, vapaata seisotusta ja liikeharjoituksia.

Olen pitkään ihaillut Juha Karesta, hänen arvojaan, kasvattajatyötään, työtä erityisopettajana ja hänen tapaansa tuomaroida koiria. Odotukseni olivatkin siis hyvin korkealla koulutuksen suhteen ja täytyy sanoa, että Juha ylitti odotukseni kirkkaasti! Hän on kerrassaan valloittava persoona, joka tyynellä mutta innostavalla olemuksellaan saa jokaisen hyvälle tuulelle. Itsekin koulumaailmassa työskentelevänä pistin merkille monia asioita, jotka kielivät hänen ammatistaan erityisopettajana. Onkin siis selvää, että jo pelkästään ammattinsa vuoksi Juha on ilmiömäinen opettaja!

Mukaan tarttui kasapäin hyviä vinkkejä kehään ja etenkin liikeharjoitukset olivat meille omiaan Iitan hieman laiskan liikkuvuuden vuoksi. Käytännönharjoitusten lisäksi luennoilta lähti mukaan myös aimoannos tärkeää tietoa niin näyttelyistä, niiden historiasta, koiran koulutuksesta, oikean pennun valinnasta kuin kasvatustyöstäkin.

Liikkeet kruunaavat kokonaisuuden

Koiran liikkuessa toivotulla tavalla sen etu- ja takajalat
 muodostavat saman kokoisen kolmion.

Kehässä tulee olla kivaa! Muutamat pomput ja loikat sallitaan, älä siis vaadi
 nuorelta koiralta liikaa.

Juha Kares ohjeistaa, kuinka asetella koira oikein

Näyttelyissä päätähti on koira, pysy itse siis taka-alalla

Koiraan on hyvä ottaa etäisyyttä ja antaa koiran kohdata tuomari yksin, tämä vahvistaa
 koiran itseluottamusta. Mitä lähempänä koiraa olet, sen enemmän se turvautuu
sinuun, eikä halua selvitä tilanteesta omin avuin.

Koiran kaulaa korostettaessa lasketaan sen päätä hieman
 alemmas, näin kaulan linja tulee paremmin esille

Toisinaan tuomari pyytää handleria näyttämään koiran hampaat itse,
 pysyttele tällöin sivussa, äläkä asetu koiran eteen, jotta et peitä koiraa

Koira tulee asetella niin, että se on mahdollisimman kaunis rotunsa edustaja. Taitava handleri osaa asetella koiran niin, että sen huonot puolet häipyvät ja parhaat puolet tulevat esiin.

Koiran tulisi esiintyä iloisesti ja hyvällä asenteella

Koiran tulee antaa tuomarin käsitellä itseään

Valitse näyttelyihin mahdollisimman huomaamaton hihna

Kehässä pitää osata rentoutua :)

Myös kehän laidalla on hyvä osata ottaa lungisti!;)

Sari Kareksen johdolla harjoittelimme vapaata seisottamista. Tämä onkin itselleni oudompi osa-alue. Sarilta löytyi kelpoja vinkkejä, joita on helppo soveltaa rotuihin, jotka toivotaan näytettävän vapaasti.

Tässä vielä "muistilapuilla" muutama Juha Kareksen antama ohje!;)

Nyt on hirveä hinku päästä kehään testaamaan Kareksen oppeja ja tietysti jakamaan opittu kurssilaisten kanssa! Iso Kiitos Noormakun Koiraharrastajille tästä upeasta mahdollisuudesta päästä itse Juha Kareksen oppiin ja Jennalle kiitos, kun viitsi lähteä kuunteluoppilaaksi ja kuvaamaan!

STD Ry:n Pentu-, Juniori- ja Veteraaninäyttely

Jälleen uusi kokemus ja uusia näkökulmia! Koskaan ennen en ole ollut edes seuraamassa pikkupentujen (5kk-7kk) kehää. Yllätyin, kuinka paljon niinkin pieniltä pennuilta jo vaaditaan. Kehätempo on erittäin nopea ja tuomarointi hyvin tarkkaa.
Tällä kertaa pyrin kiinnitämään huomiota etenkin erilaisiin seisotustyyleihin ja käytettäviin hihnoihin. Sukanvarteen tarttuikin taas monta uutta niksiä, joita pääsen jakamaan näyttelykurssilla eteenpäin.:)

 
Tuomarin arvioitavana

Kilpailuluokka

Sisarukset Magic Alaunt Jukuliina & Magic Alaunt Jesperi

Päivän päätteeksi vielä poseeraukset. 

Danemanian Big Bertha & Magic Alaunt Jukuliina
© Noora Peltonen

Terkuin Siru                                                                                                    

Viimehetken tunnelmia...

Kurssimateriaaleja kyhätty tunti jos toinenkin. Enää yksi viikonloppu välissä ja sitten se alkaa! Näyttelykoulutus nimittäin. Jes! Ihanaa, että innokasta väkeä löytyy ja kurssit täyttyvät yhdessä hujauksessa. Lauantaina käydään nostattamassa näyttelyvirettä jo valmiiksi ja suunnataankin Ruovedelle Tanskandoggi Ry:n Pentu-, junior- ja veteraaninäyttelyyn. Silloin hypätään ensimmäistä kertaa oikeaan näyttelykehään pikkukakaran kanssa. Saas nähdä, kuinka käy!

Seisotusharkkoja Kirjurinluodossa
©Noora Peltonen

Näyttelyterkuin Siru