Jäsenhaastattelu 7: Jenna ja Lara

1. Nimi
Jenna Alakoski

2. Koiran nimi, rotu ja ikä
Lara, Rottweiler, 8kk.

3. Miksi valitsit juuri tämän rodun?
Pitkäaikainen haave, tykkään isoista koirista, koira on mielyttämisen haluinen ja kaunis.

4. Mitkä ovat rotusi parhaat ominaisuudet?
Mielyttämisen haluinen, itsenäinen, lyhytkarvainen koira.

5. Entä mitkä ovat rotusi huonoimmat ominaisuudet?
Jästipäisyys, koira on koulutettava tosi hyvin.

6. Mitä harrastat koirasi kanssa ja miksi?
Kursseilla käynti, pentueskari ja naksutinkoulutus, tottelevaisuutta.

7. Mitä haluaisit muuttaa itsessäsi koiranomistajana?
Haluaisin antaa enemmän aikaa koiralle, pitäisi oppia selvät pelisäännöt itse kouluttajana.

8. Mitä rotua et ikinä ottaisi ja miksi?
chihuahua, liian pieni koira.

9. Mitä mieltä olet koirien ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta?
En tykkää, terveyden uhalla jalostus ei ole suotavaa.

10. Mikä on parasta koiranomistajan arjessa?
Koira on aina iloinen kun tulen kotiin, ei ole ikinä tylsää koiran kanssa. On ihanaa nähdä kun koira oppii ja on onnellinen.

Yhdistyksen syntymäpäivä

Yhdistys juhli 1-vuotissyntymäpäiväänsä 19.4.2014 Unessan tiloissa. Tarjolla oli kakkukahvit, arvontaa ja mahtava tarjous jäseneksi liittymisestä ; vain 5€!

Helmikuun ARVONTA

ARVONTA YHDISTYKSEN JÄSENILLE!

Arvontaan voit osallistua 6.2-1.3 välisenä aikana Lemmikkitarvikeliike Unessan tiloissa (Keskuskatu 46).
Arvontaan osallistuminen on maksutonta ja arvonta on suunnattu ainoastaan Kankaanpään koiraharrastajat ry:n jäsenille (huomioithan että olet maksanut vuoden 2014 jäsenmaksun).

ARVONTAPAKETTIIN SISÄLTYY:

- 15kg ProBooster maxi adult koiranruokasäkki
- Yhdistyksen puuvillainen musta trikoopipo
- Yhdistyksen pinssi
- Booster 800g kanamakkara
- Lila kaulapanta
- Herkkukuutio
- Köysilelu

Arvonta suoritetaan 1.3.2014 n.klo 14:00. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti sekä voittajasta ilmoitetaan yhdistyksen facebook -sivuilla.

ARPAONNEA !

Lemmikkitarvike Unessan aukioloajat löydät osoitteesta: http://www.unessanet.com/

Tehdään vuodesta 2014 yhdessä paras vuosi!

Siitä on nyt tarkalleen 294 päivää kun yhdistyksemme on rekisteröity, kotisivut avattu ja alkavat kurssit julkaistiin. Tuona aikana yhdistys on ehtinyt vetää lukuisia kursseja ja kerätä huiman määrän jäseniä. Tärkeimpänä; olemme kehittyneet aivan valtavasti siitä, mitä lähes 300 päivää sitten olimme.

Yhdistyksen perustajat eli minä, Priska ja Jenna olemme saaneet hirmuisen nipun kokemusta, viettäneet lukuisia tunteja pohtien käytännönasioiden lisäksi kursseja, tulevia tapahtumia, uusia toimihenkilöitä sekä kouluttautuneet aina mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2013 puheejohtajana en voi olla muutakuin tyytyväinen kaikkeen tekemäämme vaikka kehitystä pitääkin tapahtua vuodesta toiseen.

Erityisesti menneestä vuodesta jäi käteen tietysti omat kurssilaiseni joiden kanssa tuli vietettyä tunti jos toinenkin erilaisten kurssien parissa. Jäsenet koirineen ovat tulleet tutuiksi ja ystäviksi. Meillä on mahtavia jäseniä koirineen joiden vuoksi kiireisinäkin aikoina yhdistyksessä tekeminen on ollut ainoastaan palkitsevaa.

Etsimme yhdistykseemme jatkuvasti lisää tekijöitä ja kaikki innokkaat otetaan avosylin vastaan ideoimaan ja suunnittelemaan! Tänä vuonna hallitus on kasvanut kahdella uudella henkilöllä joka helpottaa erilaisissa tapahtumissa mukana olemista ja erilaisten kurssien järjestämistä.

Oma elämäntilanne on muuttui opiskelujen myötä tammikuussa ja ajankohtaiseksi tuli miettiä miten aika riittää puheenjohtajan pestin lisäksi kaikkeen muuhun yhdistyksessä, oli ilo huomata että innokkaita tekijöitä yhdistyksen pyörittämiseen riittää! Edelleen hallitus ja toimihenkilöt koostuvat nuorista ja nuorekkaista tekijöistä jotka ymmärtävät yhdistyksemme perusajatuksen: koiraharrastamisen päätavoitteena ei ole kilpaileminen ja titteleiden kerääminen vaan hauskanpito koirien kanssa mukavan harrastuksen parissa. Siinä ohessa uusiin ihmisiin tutustuminen joiden kanssa kehittää uusia tapahtumia, yhteistä tekemistä joiden parissa jokaisella jäsenellä on hauskaa.

Entinen puheenjohtaja toivottaakin täten uuden hallituksen lämpimästi tervetulleeksi, tehdään tästä vuodesta vieläkin parempi ja jäseniä palvelevampi! 

Aurinkoisin terveisin edelleen tottispuolen koulutuksista vastaava Jonna :)!

Valjakkoharrastaja rakastaa talvea!

Mutta voi itku miten surkea talvi meillä on tänä vuonna ollut tuon lumen suhteen! Tätä talvea odotimme tosi innoissamme. Sirius olisi vihdoin sen ikäinen, että saisi iskeä molemmat koirat ihanan puisen pikkurekeni eteen ja voisi haaveilla jo vähän pidemmästä matkasta. 

Yksi haave tälle talvelle oli ajaa yöllä kuutamon valossa jokuset kilometrit ja paistella laavulla makkarat - haaveksi taitaa jäädä. Eilen olimme viimeksi vetuuttamassa koiria ja reen jalakset ovat melko repaleilla.. Lunta vaan ei ole tarpeeksi!

Vaikka lunta ei olekkaan paljon ei kirjoittajan mielestä ole mitään kauniimpaa kuin suomen talvi. Kameraa ulkoiluttaa hyvällä mielellä pastellin sävyisessä maisemassa taltioimassa ruutuja ja ulkoilu raikkaassa ilmassa kauniin luonnon keskellä ei voi muutakun piristää mieltä.

Vetoharrastus on mahtava harrastus joka tempaa mukaansa - suosittelen kokeilemaan!

Parasta vetoharrastuksessa on mielestäni ehdottomasti talvella reen ajaminen mutta voit kuitenkin vetuuttaa koiraa pulkalla, potkukelkalla, suksilla.. Sulanmaan aikaan meillä on käytössä kolmipyörä mutta vetuuttaminen onnistuu vaikka esimerkiksi ihan polkupyörällä tai miltäs canicross kuulostaa?

Valjakkokoirista puhutaan koiramaailman huippu-urheilijoina, valjakkourheilu lajina vaatii koiralta optimaalista rakennetta ja hyvää työmoraalia. Huippu-urheilijalla pitää olla hyvät varusteet, sekä sen oikeanlaisesta ravinnosta ja lihashuollosta on pidettävä huolta.

Vaikkei sinulla olisikaan rekikoiria valjakollinen ja tavoitteita ajaa kymmenien tai satojen kilometrien lenkkejä tulee vetoharrastuksessa olla kuitenkin ennenkaikkea oikeat välineet.

Tässä muutama vinkki vetoharrastuksen aloittamiseen:

Ethän vetuuta liian nuorta koiraa jonka luusto vielä kehittyy. Valjaiden totuttamisen ja kevyen vedon harjoitukset voi aloittaa n.6kk ikäisen pennun kanssa.

Koira ei koskaan saa vetää taakkaa kaulapannalla! Hanki asianmukaiset vetovaljaat. 
X-back on yleisin käytetty valjasmalli rekikoirilla. Tukeva selkäristikko varmistaa, että valjaat istuvat oikein ja pysyvät paikoillaan. Valjaiden rakenne varmistaa, että kuorma jakaantuu tasaisesta ja näin työskentely valjaissa on koiralle mukavempaa ja turvallisempaa.  X-back valjaita voidaan käyttää myös koirahiihdossa, koirajuoksussa ja koirapyöräilyssä.

On erittäin tärkeää, että valjaat ovat oikean kokoiset ja istuvat koirallesi oikein. Yleisin virhe on ostaa liian suuret valjaat. Koira saattaa kipeytyä työskennellessään liian pienillä tai isoilla valjailla.

Muista hankkia vetoliina jossa on jousto. Vetonarun jousto poistaa etenkin ristiselkää kuormittavia äkkinykäyksiä, sekä ennaltaehkäisee selkävaurioiden syntyä.

Koirahiihtoon ja -juoksuun suosittelen myös oikeanlaista vetovyötä.

Kun oikeat varusteet on hankittuna ei muutaku harrastamaan! Muistathan kannustaa ja palkita koiraa!
Älä vaadi koiralta liikaa - aloita lyhyillä pätkillä ja lopeta siten että koiralle jää vielä intoa.
Voit käyttää aluksi "jänistä" koiran edellä. Esimerkiksi ystäväsi voi olla edellänne pienen matkan päässä palkan kanssa.

On hyvä opettaa koiralle peruskäskyt joita voi harjoitella jo hihnalenkillä, lisää vinkkejä kouluttamiseen löydät täältä: http://siperianhusky.net/koulutus.htm

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin lauantaina 25.1 ja toimihenkilöiden sekä hallituksen pakka koottiin uudelleen. Olen siis yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja toimin viime vuonna rahastonhoitajana, valokuvaajana, webmasterina, kaupan vastaavana sekä alkukaudesta jäsensihteerinä. On aivan mahtavaa, että olemme saaneet mukaan lisää innostuneita tyyppejä niin hallitukseen kuin toimihenkilöihin - lämpimästi tervetuloa kaikki mukaan - tulevasta vuodesta tulee varmasti mahtava :) 

Olen myös innoissani siitä, että oma "työtaakkani" keveni huomattavasti. Täysipäiväiset valokuvausalan opintoni sekä työt haukkaavat todella suuren osan arjestani tällä hetkellä joten oli mukava luopua osasta tehtävistäni.

Käykäähän tutustumassa uusiin kasvoihin: www.kankaanpaankoiraharrastajat.com/toimihenkilot

Vauhdikasta vuotta 2014 kaikille! :)

Leikisti paksuna?

Ensimmäisten juoksujen jälkeen elämä normalisoitui, ruokahalu palasi, käskytkin rupesivat menemään taas perille, koirapuistoilut ja metsälenkit olivat taas mahdollisia, eikä rajojakaan tarvinnut koetella koko aikaa. Viime kuussa maailma mullistui kun elämäämme saapui odottamatta amstaffi-pentu, Esteri.

Iita otti Esterin avosylin vastaan, erittäin pentumaisesti ja leikkisästi, kuten ikäisensä kuuluukin. Leikkiä kesti muutama päivä, kunnes huomasin käytöksen muuttuvan. Iitan suhtautuminen pentua kohtaan muuttui holhoavammaksi ja äidillisemmäksi. Iita ryhtyi pesemään Esteriä, komentamaan tätä ottamalla niskasta kiinni, Esteri alkoi hakeutua Iitan viereen nukkumaan, Iita salli Esterin syödä luitaan ja pureskella itseään. Eikä aikaakaan kun Iitan nisät rupesivat turpoamaan, maitoa alkoi kertyä ja imettäminen alkoi. Jos Esteri oli hetkenkin poissa, Iita oli rauhaton ja etsi pentua taukoamatta. Aluksi hoivaaminen oli hellyyttävää, kunnes Iitan stressitaso nousi silminnähden. Stressiä lisäsi samalla muutto uuteen kotiin. Stressin lievittämiseksi lisäsin liikuntaa ja aktivitteeja ilman Esteriä. "Kotikonsteilla" apua ei kuitenkaan löytynyt. Parhaaseen mahdolliseen aikaan yhdistyksellämme oli järjestettynä luento koiran hyvinvoinnista, homeopatiasta ja kasvilääkinnästä, johon olin varannut myös Iitalle ajan liikkuvalle vastaanotolle. Iitalle määrättiin homeopaattisia aineita hormoonitoiminnan tasapainottamiseksi ja mieltä tasapainottavia suuren elämän muutoksen ja stressin lievittämiseksi. Tämä olikin meille suuri onni! Muutaman päivän kuluessa, Iitan nisät rupesivat tyhjenemään ja vetäytymään. Esterinkään poissaolo ei tuntunut vaivaavan lainkaan niin paljon. Merkkejä valeraskaudesta on edelleen, mutta tällä hetkellä arkemme on jo paljon helpompaa.

Valeraskaus on koiralle erittäin rasittavaa, sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä painaa koko koiratalouden arkea. Siksi suosittelenkin, että valeraskaudesta kärsivää koiraa pyritään hoitamaan kaikin mahdollisin tavoin!
 

Iita ja Esteri

Faktapaketti

 

Koiran valeraskaus on erittäin yleinen narttujen vaiva. Noin puolella nartuista esiintyy yhden- kahden kuukauden kuluttua kiimasta (juoksusta) valeraskauden oireita. Valeraskaudessa koiran elimistö ja myös mieli käyttäytyy kuin koira olisi oikeasti tiineenä.

Biologit ovatkin päätelleet, että valeraskauden tarkoituksena on ollut varmistaa, että pennuille on koiralaumassa riittänyt maitoa ja hoivaa muiltakin kuin pentujen omalta emältä.
Vaikkakaan valeraskauden perimmäistä syytä ei ole onnistuttu aukottomasti selvittämään, pidetään prolaktiinihormonin kasvanutta pitoisuutta tai elimistön herkistymistä prolaktiinihormonille progesteronipitoisuuden pienentyessä jälkikiiman loppupuoliskolla syynä valeraskausoireille.
Mikäli narttu ei ole kantava, on sen elimistö kuitenkin hormonaalisesti valmistautunut tiineyteen Hormonaalisista muutoksista johtuen koiran elimistö ja mieli käyttäytyy ikään kuin koira olisi tiineenä. Nartun valeraskaus alkaa noin 4- 9 viikkoa kiimasta.

 

Oireet 

Valeraskaus koiralla huomataan, kun koiran hoivakäyttäytyminen korostuu, koira kantelee pehmolelujaan ympäri asuntoa ja saattaa suojella ”pentujaan” tarmokkaastikin. Fyysisinä oireina huomataan nartun nisien turpoamista, maidon erittymistä, ruokahaluttomuutta ja painon nousua nesteen kerääntymisen myötä elimistöön.

Osalle koiran omistajista koiran valeraskaus on huvittavaa seurattavaa, mutta toisinaan perheenjäsenten hermoja koetellaan oireiden ollessa voimakkaita. Valeraskauden aikana narttu on yleensä hyvin rauhaton ja kulkee asunnossa ympäriinsä levottomana.
Omistajien epätietoisuutta lisää entisestään nartun selkeät tiineyden merkit. Nartun maitorauhaset turpoavat ja nisistä voi erittyä maitoa. Toisinaan koiran valeraskaus osoittautuu myöhemmin aidoksi raskaudeksi.

Jos koiran valeraskaus aiheuttaa huolestuttavia fyysisiä tai käyttäytymisen muutoksia, kannattaa koira viedä eläinlääkäriin.

Hoito

Koiran valeraskaus menee itsestään ohi noin yhdessä – kolmessa viikossa, joten hoito ei ole tarpeellista. Vanhanaikaisista ohjeista rajoittaa valeraskaan nartun juomista ja syömistä on syytä pidättäytyä, koska ankara paastoaminen ja veden rajoittaminen heikentävät koiran hyvinvointia juurikaan nopeuttamatta valeraskaudesta toipumista.

Ulkoilun lisääminen on sen sijaan hyvä konsti aktivoida narttu miettimään muitakin asioita. Narttua on syytä ohjata tekemään asioita, jotka etäännyttävät sitä ”äidin” roolista ja varottava vahvistamasta jo olemassa olevaa hoivakäyttäytymistä.

Koiran valeraskaus voidaan hoitaa myös lääkkein kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Yleisimmin käytössä oleva lääke on kaberkoliinivalmiste (Galastop), jota annostellaan koiralle 4- 6 päivän ajan. Lääkityksen sivuvaikutuksena saattaa esiintyä huonovointisuutta ensimmäisen annoksen yhteydessä.

Iita valvoo Esterin leikkejä

Jäsenhaastattelu 6: Susanna & Pastori

1. Nimi
Susanna Salokangas

2. Koiran nimi, rotu ja ikä
Pastori, labradorinnoutaja, 6kk.

3. Miksi valitsit juuri tämän rodun?
Ollut sama rotu aiemminkin.
Iloinen ja perus kiltti luonne. Sopii lapsiperheeseen.

4. Mitkä ovat rotusi parhaat ominaisuudet?
Kiltti luonne ja oppii todella nopeasti.

5. Entä mitkä ovat rotusi huonoimmat ominaisuudet?
Energiaa on hirveästi. Järkyttävä ruokahalu.

6. Mitä harrastat koirasi kanssa ja miksi?

Lenkkeilyä ja tulevaisuudessa metsästystä.

7. Mitä haluaisit muuttaa itsessäsi koiranomistajana?
Antaa koiralle enemmän aikaa.

8. Mitä rotua et ikinä ottaisi ja miksi?
Pitbullit (tappokonekoirat), minusta ei olisi kouluttamaan, joutuisi pelkäämään.
Kovat räksyttäjät, hermot ei kestä sellaista.

9. Mitä mieltä olet koirien ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta?
Ei ole hyvä! Koirat kärsii. Ulkonäkö ei ole tärkein vaan terveys.
Luonnekysymys, koirat pysyisivät luonteeltaan terveinä ja täyspäisinä.

10. Mikä on parasta koiranomistajan arjessa?
Koira on perheenjäsen. On pakko lähteä ulos.